Näyttelyt

Paltamon ekomuseo

Elävän Ekomuseon kylät Paltamon kirjastossa 2.10. – 30.11.2017

Vanahojen koulukäsitöijen näöttely “Patalappuja ja pannunalusia” Paltamon kirjastossa 6. – 31.3.2017

Käsityön opetuksen historiaa

Suomi sai kansakouluasetuksen v. 1866. Käsityöstä tuli pakollinen kouluaine ensimmäisenä maailmassa. Tämän sai aikaan etenkin Suomen kansakoulun isäksi sanottu Uuno Cygnaeus. Hänen mielestään käsityön opetuksella on kasvattava vaikutus koko kansan hyvinvointiin. Siksi Suomen kouluissa käsityön opetus on ollut aina hyvin vahvaa. Käsitöissä lapsia kasvatettiin säntillisyyteen, järjestykseen, puhtauteen, uskollisuuteen vähässä, säästäväisyyteen, tarkkuuteen, kärsivällisyyteen ja ahkeruuteen.

Alkuvuosikymmeninä, 1900-luvun taitteen molemmin puolin, opetus oli vaatimatonta eikä opetussuunnitelmia ollut. Pulaa oli työvälineistä, tiloista sekä pätevistä opettajista. Maaseudulla tytöille opetettiin ”naiskäsitöitä” ja pojille ”poikain käsitöitä” eli veistoa. Koulukäsitöinä valmistettiin kodin tarve-esineitä kuten kirvesvarsia, suola-astioita, uistinkeloja, kauhoja, sukkia, lapasia, esiliinoja, pyyhkeitä ja paitoja. Vuosisadan lopulla opetukseen tulivat mallikurssit ja mallityösarjat, joiden avulla kehitettiin yleistä kätevyyttä.
Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan v. 1921. Vasta tämän jälkeen kansakoulusta tuli koko kansan koulu, jossa opiskeltiin kaksi vuotta alakansakoulussa ja neljä vuotta yläkansakoulussa. Pula-aika ja sota-aika vaikeuttivat uudistusten toteuttamista ja materiaalipula vaivasi erityisesti käsityönopetusta. Sodan jälkeen käsityön opetuksessa korostettiin käytännöllisyyttä ja käden työn kunnioittamista. Käsityöt kasvattivat oppilaita yhteiskunnan ahkeriksi työntekijöiksi.

1957 tehtiin uusi kansakoululaki. Kansakoulu jakautui kuusivuotiseen kansakouluun ja kaksivuotiseen kansalaiskouluun, jonka eri linjoilla käsityöllä oli tärkeä asema. Opetus valmensi lapsia ja nuoria tulevaan perherooliin isinä ja äiteinä sekä loi pohjaa tulevalle ammatinvalinnalle. Oppikouluissa tytöt tekivät poikia enemmän käsitöitä ja käsitöitä tehtiin vain oppikoulun alaluokilla.
Peruskoulu alkoi Paltamossa v. 1973. Sen keskeinen tavoite oli tasa-arvo. Tyttöjen ja poikien oli mahdollista opiskella sekä teknistä käsityötä ja tekstiilikäsityötä oman valinnan mukaan. Peruskoulussa käsityön opiskelussa huomioitiin oppilaan omia ideoita, tarpeita ja ongelmanratkaisua sekä oman maan käsityöperinnettä ja muiden kulttuurien käsityöperinnettä. 

Copyright © 2019  Paltamon Ekomuseo
Design kalevak.fi